Jotain kesken...

Kun ei kerran ole mitään valmista esiteltävänä, niin esitellään neuletta, joka on vielä aika alkutekijöissä...

Edellisen postauksen villasukkien jälkeen olin iltaisin tuskastunut ja kiukkuinen. Tämä johtui yksinkertaisesti siitä syystä, että ei ollut mitään työtä kesken, mitä voisi tehdä telkun katsomisen lomassa. En väitä, etteikö olisi paljon keskeneräisyyksiä! ;D Mutta ei sellaista työtä, mikä olisi kiva ottaa hetkeksi syliin ja tehdä kierros tai pari...

Pähkäilin monta iltaa olkkarin lattialla (ja taisin monena iltana siihen nukahtaakin), että mitä tekisin ja mistä langasta... Intoa ei tällä kertaa riittänyt laskemaan kovin tarkasti kierroksia, joten mallin piti olla suhteellisen selkeä. Lopulta löytyi malli poikien takkiin. Ja sitten vielä langat! Aluksi ajattelin tuhota Novitan Woolia, mutta se suunnitelma kaatui tehostevärien puutteeseen. Nyt ei innostanut uusien lankojen ostokaan, kun entisetkin pursuilee joka nurkasta ja kaapista... Mutta onhan kaapissa toki paljon Dropsin Baby Merinoa! Voiko ihanempaa lankaa ollakaan! Kuuluu ehdottomasti tämän hetken suosikkeihin!!! Ihanan pehmeää ja kaunis neulepinta!

Nyt on taas kiva työ puikolla ja telkun katsominenkin sujuu leppoisammin, kun ei tarvitse käden ristissä istua. ;) Mallitilkun kutominen ei kuulu tapoihini, joten vielä ei ole tarkkaa tietoa, että näkeekö tämä neuletakki ikinä päivän valoa. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun puran puolityötä, kun huomaan, että silmukkaluku ei osunutkaan ihan kohdilleen. Tästä huolimatta uhmaan kohtaloani ja ilman mallitilkkua mennään... Sen tekeminen on vain niiiiin puuduttavaa! Ihan niin kuin puolivalmiin työn purkaminen olisi kovinkin mukavaa puuhaa...